Mikin juoksukirja

Lappu kaulaan, niin nähdään mistä kana todella pissii.

Alku tuntui todella helpolta. Välimatkamerkintöjä oli sopivasti kilometrin välein. Ennen lähtöä tuttavani varoitti, että älä nyt ainakaan 4.30 juokse ensimmäistä kilometriä, ettei alkuvauhti ole liikaa. En juossut. Vaan 4.40.

Toisen kilometrin kohdalla aika oli 9.40 ja sen jälkeen aika tasaisesti menikin 5 min per kilometri. Alussa tuli kuitenkin selvästi lähdettyä liian kovaa (pitikö niille muille muka yrittää näyttää jotain?) ja kilometrit 6-8 olivat kohtalaisen vaikeita ja ohimenijöitä riitti.

Käännöspaikan jälkeen sain hieman lisäpontta, mutta heikko vastatuuli riitti lähes tukehduttamaan sen. Viimeiselle kilometrille ei mitään mainittavaa loppukiriäkään irronnut.

Itse kellotin ajaksi 53.37, joten tavoite tuli saavutettua (sehän on näytillä tuolla Lakeus Maratonin sivuilla). “Isä, voititko sinä”, kysyi 3-vuotias poikani. Kovin tyytyväiseltä kaveri vaikutti, kun vastasin, että ainakin itseni. Kaikin puolin rehellisestä vastauksestani huolimatta jotain pientä kuitenkin jäi vielä kaivelemaan, joten ehkäpä ensi kertakin on tulossa joskus.

Oikeassa jalassa tuntuu pientä pistoa päkiässä, pikkuvarpaan kohdalla. Kipu ei ole mitenkään paha, mutta vaiva on satunnaisesti ilmoitellut itsestään viimeisen kuukauden mittaan. Ehkäpä nyt jo malttaisi käydä näyttämässä sitä lääkärillekin.

Lakeus Maratonin virallinen tulospalvelu ei vielä ole antanut virallisia aikoja nettiin, mutta toistaiseksi itselleni riittää itse kellotettu aika.

EDIT: 53.33 näyttää juoksun oma tulospalvelu

Tänään otin luvatusti eilisen kevyen lenkin uusiksi. Sen verran muutosta kuitenkin oli, että loppumatkasta tein neljä tai viisi noin sadan metrin kovempaa vetoa.

Siinäpä se. Huomenna nähdään mitä on saatu aikaan. Tsemppiä kaikille mukaan tuleville.

Ohjelmassa oli keskiviikolle merkitty 30 min pyöräily, mutta se jäi kiireisen päivän jalkoihin, joten suoritin eilen pienimuotoisen verryttelylenkin kiertämällä kierroksen Kasperin perältä varsin verkalleen.

Alle 150 sykkeen ylläpitäminen onnistui varsin hyvin, vaikka loppupuolella vauhti hetkellisesti kasvoi ja syke nousi 153:een (lenkin maksimisyke). Muilta osin syke pääsääntöisesti keikkui 140-144 tietämillä.

Aikaa tuohon 4,5 km lenkkiin kului tasan 30 minuuttia. Hieman viileästä ilmasta (ja hitaammasta vauhdista) johtuen puin päälleni verryttelyhousujen ja t-paidan lisäksi myös tuulipuvun takin. Vaatetus olikin olosuhteisiin nähden varsin sopiva, mutta voi hyvänen aika sitä hikoilun määrää lenkin puolivälin jälkeen!

Tänään olisi vielä tarkoitus ottaa sama uusiksi.